Ei tarvittu inspiraatiokirvestä, vaan työkaverin kertoma hyvin lyhyt elävän elämän kertomus, joka aiheutti ketjureaktion kaltaisen efektin aivoissa ja halun kirjoittaa uusi novelli ihan uudesta aiheesta (vaikka olisi muutakin kirjoitettavaa, kuten eräs toinen novelli). Kone ei siis ruostu, vaikka se välillä vähän telakallakin on. Mutta selvästikin tarve kirjoittaa novelleja on vain tekosyy, jonka avulla venytän itseäni kauemmas romaanista. Periaatteessa tiedän, mitä sille pitäisi tehdä, mutta koska se etenee nyt fiilispohjalta, en saa itseäni niskasta kiinni. Siksi sankari on jumahtanut sivulle 49 tavattuaan juuri tarinan kannalta oleellisen henkilön.

Minulla ei ole omalle yksinkirjoittamiselle nyt kummempia isoja aikatauluja, vaan päivämäärät ovat venyviä ja vanuvia. Dedikset toki jäsentäisivät kirjoittamista, mutta tässä on tullut puskettua useampikin yhteisromaani erilaisin aikatauluin, ja seuraavalle yhteistyöromskullekin on jo suunnitelma olemassa. Siihen samaan syssyyn ei tee mieli piiskata itseään ehdottomilla päivämäärillä. Ehtii sitä myöhemminkin. Asenne, jonka myötä ei mitään synny :)

Lisäksi romaani vaatii kypsyttelyä. Tiedän mistä on kyse ja mitä tulee tapahtumaan, mutta kerronta on vuorattava yksityiskohdilla, jotka tukevat kokonaisuutta. Yksityiskohdat eivät synny itsestään vaan huolellisella kypsyttelyllä. Joskus on päiviä, jolloin sitten tulos purkautuu paperille useamman sivun satsina ja ranskalaisin viivoin kyhättyinä muistiinpanoina tulevista tapahtumista.

Muutenkin näytän kirjoittajana, ainakin silloin kun kirjoitan spefiä, vaativan pitkiä kypsyttämisaikoja ja totaalisia suunnanmuutoksia. En kuitenkaan ajatellut vaihtaa romaanin suuntaa, vaan pitää sen linjakkaan kummallisena kertomuksena. Saas nähdä milloin se on lukukelpoinen kokonaisuus. 50 sivua ei riitä mihinkään, tarvitaan 200 ennen kuin tarina on kerrottu, jos sittenkään.

P.S. Päivän linkkivinkkinä uudet tuutit. Sivustolle mennessä adult content -varoitus. Eräs ystäväni (en minä itse) pienennytti rintansa lääketieteellisistä syistä. Aiheesta kirjoittaminen on blogissa aika hulvatonta ja jostakin syystä aihepiiri muutenkin tällä hetkellä kolahtaa.