Ulkona on ollut parhaimmillaan -35 astetta pinkeää pakkasta. Auto muuttui liukkaaksi risteyksissä ja epäilin jo hetken ajomaltillisuuteni muuttuneen holtittomuuden puolelle. Mutta syy selvisi: talvirenkaat eivät kestäneen kovaa pakkasta vaan  kumi muuttui joustamattomaksi ja nastat katkeilivat pois. Käytännössä siis miltei kesärenkaat alla. Nyt alla on uudet Hakkapeliitat.

 talvi1.jpg

 Yöllä pakkasta mittarissa.

Minä olen hieman uudelleenorganisoinut tekemisiäni. Jäin vuoden alusta pois Suomen Tieteiskirjoittajien hallituksesta ja oikeastaan ainoa vakituinen juttu, josta nyt huolehdin sen yhdistyksen puitteissa, on Kirjoita kosmoksen tilauksien ja laskutusten juoksuttaminen. KK:ta tilataan edelleen suoraan www-sivujen kautta tai sitten kirjavälittäjien kautta, ja eilenkin tuli viiden kappaleen tilaus kerralla.

Eräs iso kirjoitusprojekti projekti keskeytti itse itsensä. Se olisi ollut mielenkiintoinen ja haastava, palkitsevakin, mutta tiimin yhteistyö ei sujunut toivotulla tavalla, joten mieluummin peli poikki kuin jatkuvaa setvimistä.

Tekemistähän tietenkin muutenkin riittää. Usvan (1/2007 miltei valmis) lisäksi työpöydällä on muutakin kaunokirjallista luettavaa. Olen edelleen mukana muutamassa muussa yhdistyksessä – parissa käytännöllisistä syistä, kuten nyt Kiisterin tiehoitokunnassa. Jonkun täytyy maksaa tienauraajalle palkkiot ja hakea kunnalta rahaa, jotta näin talviaikaankin täältä metsän keskeltä pääsee pois. Nakki napsahti niille, jotka  asuvat täällä tien varrella vakituisesti.

Merkittävin asia tällä hetkellä on kumminkin syksyllä ilmestyvän yhteiskirjan käsikirjoituksen viimeistely. Nyt on menossa vaihe, jossa tekstiin tehdään viimeinen silaus ja se muuttuu "jonkun kolmannen osapuolen kirjoittamaksi". Eli minun ja Eijan henkilökohtainen ääni häivytetään vähitellen pois ja yhteinen kaksipäinen kirjailija puhuu tekstin kautta. Se on pikkutarkkaa hommaa ja siksi olenkin varannut siihen useamman viikonlopun aikaa.

Työ etenee hyvin verkkaisesti, koska eri kommenttikässäreitä on verrattava toisiinsa ja jokaista muutosta maisteltava, ettei tule mitään tolkuttomuuksia.