Olen kotiutunut Turun kirjamessujen huiskeesta. Turku ei koskaan petä. Tämä oli nyt seitsemäs kerta peräjälkeen, kun olin messuilla, ja voi sanoa, että tämä tykkäsi joka hetkestä. Vanhaan tuttuun tapaan olin töissä, tällä kertaa Nuorisokirjailijoiden standilla, Mikkelin kirjoittajien kahden tunnin päivystyskeikalla, mukana parissa paneelikeskustelussa/seminaarissa sekä haastateltavana itsekin. Pyöritystä, mutta siihen on messuilla totuttava. Minulla on myös kohtuullisen nopsat jalat. Kirjaostokset jäivät vähälle, mutta lompakon kannalta se on toisaalta ihan hyväkin asia, erityisesti kun lukujononi on tässä syksyn aikana karttunut monella laatukirjalla. Kollegoja ja ystäviä tuli vastaan semmoisella syötöllä, ettei monen kanssa voinut muuta kuin morjenstaa.

Viikonloppuun liittyi myös paljon mukavaa oheistoimintaa, kuten polkupyörällä hoipertelua Aurajoen rannalla, opiskelijabileissä käynti, Wanhojen tuttujen kuten Sarin ja Ullan ja Hilkan tapaaminen. Ehdin käydä Dynamossa, CCC:ssä, Apteekissa ja Koulussa, joten baaripuolikin tuli kohtuullisesti tsekattua.

Perinteiseen tapaan lauantaina oli myös Tieteiskirjoittajien hallituksen kokous, jossa ehdimme lyhyessä ajassa käydä monta asiaa läpi, keskustella mm. ensi vuoden Novasta, yhdistyksen toiminnasta ja antologioista. Yhdistyksen hallituksen ensi vuoden henkilönakkejakin sivusimme, mutta se keskustelu jäi kesken, kun kiirehdimme Teron järjestämään illallistapaamiseen, mikä-mafia-se-nyt-oikeaoppisesti-sitten-onkaan. Koulun ruoka on hemmetin hyvää ja olutkin maistui.

Kotimatka oli tylsän pitkä, koska luettavaa minulla ei ollut mukana (en lue ennen kuin kässäri on lähtenyt maailmalle), ei nukuttanutkaan. Helsingissä sentään ukkonen sotki junaliikennettä ja juna seisoi hetken Espoon lähellä liikennevalojen jäätyä näyttämään punaista.


Kotona odotti [asioita, joista sanoin etten blogissa kirjoita, koska en halua mennä garderoobi-osastolle blogimerkinnöissä] yksi ilahduttava kiitos kirjasta -kommentti sekä tieto siitä,  että haastatteluni oli julkaistu Kirkko- ja kaupunki -lehdessä. Tai oikeastaan kuulin haastattelusta jo keskiviikkona, mutta silloin en päässyt nettiin bongaamaan itse juttua.

 

Olen ottanut kaukoviisaasti alkuviikon töistä lomaa, joten ehdin purkaa sähköpostisuman, hoitaa yhdistysasioita ja palata käsikirjoituksen maailmaan. Siis kirjallisten töiden pariin!