Blogini hiljaisuus johtuu siitä, että vapaa-aikanani selätän kaksisataasivuista käsikirjoitusta, juoksen sitä rivi riviltä kuntoon. Kirjoitusvuoro on minulla, pian palautan möhkäleen taas Eijalle. Hidasta puuhaa, pieniä lisäyksiä ja korjauksia sinne tänne. Ja tämä on vasta ensimmäinen monista koko käsikirjoituksen työstövaiheista. Läjä on kasassa, ja siitä alkaa raaka työ. Tähän saakka kirjoittaminen on ollut luovaa pulputtamista, nyt se muuttuu piipertämiseksi, joka vaatii keskittymistä.
Luettavana on myös pari arvosteltavaa kirjaa. En normaalisti lue kirjoittaessani mitään, mutta nyt lunastan lupausta ja plärään kirjoja sohvalla. Onneksi toinen näistä kirjoista on niin köpsä, että sen lukeminen ei millään tavalla häiritse omaa työtä. Tämän syksyn kotimaisiin romaaneihin en ole uskaltanut koskea, sillä odotan niiltä paljon.
