Tämä viikonloppu on ollut oikea tehoviikonloppu. Perjantaina oli Novan esiraaditus. Vielä junamatkalla luin tekstejä silmät ristissä ja päivitin tietojani.

Istuimme kotioloissa neljä tuntia ja kävimme läpi kolmen esiraatilaisen kommentit teksteistä. Tytti Korhonen, Leila Paananen ja minä juttelimme ja vertailimme näkemyksiämme, sihteeri Kirsi Saaros kirjasi numeroita ylös. Ristiintaulukointi oli kivaa: yllättävän samansuuntaiset lausunnot rapsahtelivat kuorona kaikkien kolmen suusta. Tekstejä oli 170, monet pystyi ohittamaan nopeasti mutta myös pohdittavaa riitti. Vain muutaman novellin kohdalla oli selkeitä näkemyseroja, ja ne huomioitiin hienosti.

Parhaimmisto löytyi helpolla. Vielä on toki pisteiden laskun tarkennusta ja viimeisten jatkoon otettavien novellien valinta edessä, mutta käytännössä esiraaditus on päätöksessä. Minut yllätti se, että tänä vuonna kisan kärki oli kapea ja selkeä. Ja että annoin yllättävän vähän kolmosia. Palaan erillisessä blogimerkinnässä vielä tähän aiheeseen ja pohdiskelen niitä avuja, millä jako lopulta muodostui.

Hekuman kisaraaditus oli sitten lauantaina. Istuimme Katja Salmisen ja Pasi Karppasen kanssa Ravintola Koulussa ja hekottelimme loisteliaille lausunnoille, joita eri tekstit kirvoittivat. Jokaisella oli yhteisten suosikkien lisäksi omat lemmikkinsä, ja parhaimpia olivat kaikki ne lukuisat perustelut, miksi jonkun tietyn novellin tai raapaleen on päästävä jatkoon. Esiraati pyrki huomioimaan valinnoissaan erilaiset tunnelmat, seksuaaliset suuntautumiset ja erotiikan asteet. Ja tietenkin mukana täytyi olla spefiä.

Iltapäivällä seurasi Suomen Tieteiskirjoittajien hallituksen kokous, jossa suunnittelimme parin tunnin ajan kesän ja syksyn toimintaa. Finncon-tapahtumassa tulee olemaan ohjelmaa, ja luonnollisesti myös myyntipöytä.

Lähdin Turusta lauantai-iltana kymmenen aikaan kotia kohti, Helsingin kautta. Puolenyön aikaan kadut näyttivät hiljaisilta.  Kampin bussiasemalla minulla oli puoli tuntia vaihtoaikaa ja kömmin maan tasalle keskelle huutomerta. Ravintoloiden ulkopuolella oli joukko ihmisiä katsomassa ja huutamassa kun Lordi päihitti ja pesi muun Euroopan. Kyllä oli hienoa olla kotoisin monsterirokin maasta!