Standilla oli muuten mukava törmätä myös moniin muihin tuttuihin kirjoittajiin ja ihmisiin: terkkuja Caritalle, Kanervalle, Borikselle, Liisalle, ja monelle ihan uudelle tuttavuudelle! Miellyttävä yllätys oli myös se, kun vanha koulukaverini Virva kävi ostamassa kirjan ja esittäytymässä. Nyt ei ollutkaan ihme, että en osannut paikallistaa Virvaa: aikaa on kulunut se 15 vuotta kun olen häntä viimeksi nähnyt.
M
Katsokaatte! J. Halme kaataa A. Leinoselle vettä!
Ennätin katsoa vielä Jääskeläisen Pasin Lumikko ja yhdeksän muuta -romaanin julkkarin, ja sitten minun oli rynnättävä täyttämään napaani. J. Pekka Mäkelää näin conissa myös lyhyesti ja sain nimmarin Alshainiin. Kotimainen kirjanälkäni on siis hetkeksi tyydytetty.
Valkeisiin lankoihin
liittyviä haastattelupyyntöjä ei ole vielä tullut, joten mielelläni vastaan kysymyksiin, jos joku haluaa jutella kirjasta enemmän. Laitan myös piakkoin tähän blogiin ajatuksiani novellikokoelmasta ja sen sisällöstä.