toimittajan spekulatiivinen lokikirja

27.09.2007 - 11:50

Olen hurahtanut ihan uuteen peliin. Eilen ilmestyi Halo 3, mutta vaikka se onkin hemmetin tyylikäs ja sen testaamiseen on kuulemma todella panostettu, olen enempi verkkopelien ystävä.

Devoted Souls on koukuttanut alusta saakka. Pelissä maailmaa hallitsevat jumalat taistelevat ja juonittelevat keskenään, ja ihmispoloiset yrittävät tehdä parhaansa miellyttääkseen jumaliaan. Ensin vastataan järeään kysymyspatteristoon ja sen perusteella saa hahmon, joka on valmiiksi jonkun jumalan kannattaja (ja jolla on tietynlainen esivanhemmilta saatu perimä). Siitä sitten lähdetään tutustumaan oman jumalan kannattajien tarjoamiin tehtäviin ja koetellaan rajoja, onko sitä aidosti kyseisen jumalan kannattaja vai ei. Helposti käy niin, että ei pysty toimimaan sen määrittelemän koodiston puitteissa, ja voikin olla syytä harkita ehkä uskon vaihtamista. Käännyttäjiä kyllä riittää, samoin taisteluja eri ryhmien välillä.

Pelissä on panostettu todella paljon hahmonkehitykseen: käytännössä kaikki matkan varrella tehty jää muistiin hahmoon. Hahmoluokkia ei ole, vaan jokainen voi kehittää hahmostaan ihan sellaisen kuin haluaa. Erikoistuminen toki kannattaa. Minulla on isandalainen hahmo Krekken, joka siis palvoo teknologian jumalaa Isandaa. Hahmolla on barokkihame, sen hiukset on sidottu päälaelle kummallisella metallihäkkyrällä ja poskipäässä komeilee tuore, taistelussa saatu arpi.

Yritän nyt pelata hahmon tasolle 10, jotta pääsen luomaan jonkun toisen pelaajan kanssa alttia. Lisähahmoja kun ei saa kuin "lisääntymällä", ja uuden hahmon kykykombinaatio on osittain sattuman summaa. Yhteen hahmoon ja sen perillisiin keskittyminen tekee pelistä mielekästä, sillä vaihtoehtoja ja vaihtelua on etsittävä pelin sisällä.

Serverillä tuntuu olevan kivoja pelaajia, jotka satsaavat ropettamiseen.

Peliin voi tutustua osoitteessa http://www.devotedsouls.com

Kategoria: Pelit 4 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Khairon = tyttö

11.02.2007 - 23:04

Khairon on tähän mennessä:

- päässyt eroon huumeaddiktiosta
- liittynyt kiltaan, jonka tehtävän on metsästää pettureita
- osallistunut tehtävään, jonka tarkoituksena oli pidättää verihaltioiden joukkomurhaa suunnitteleva örkki (oikeasti pelin mukaan samalla puolella oleva henkilö, jonka kimppuun ei voi hyökätä pelijärjestelmän puitteissa)
- osallistunut emote-taisteluun, jossa tuli kynsintää niskaan ja pipi.
- osallistunut killan järjestämään oikeudenkäyntiin ja lausunut siellä runon
- opetellut kutsumaan demoneja poeettisella demonikielellä (joka on itse asiassa kalevalaista suomea)
- harrastanut killan kanssa maailmanmatkailua ja vaeltanut vihollismaiden läpi, kuollen matkan aikana muutaman kerran. Lopullinen tavoite eli draenain alkukodin lähteille päästiin.

Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan jotakin ihan uutta piti keksiä. Pelissä ei voi luoda samannimistä hahmoa, jos ei deletoi entistä. Muutoksiakaan ei voi tehdä ulkonäköön tai sukupuoleen. Mutta miksei jotakin silti voisi tehdä? Muuttua vaikka naiseksi? Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Taustatarinana se, että sisaren kuolemasta musertunut Khairon yritti herättää sisartaan henkiin, mutta taika meni pahasti pieleen ja hän muuttui naiseksi...

Khairon ennen... ja jälkeen.

En ole vielä tavoittanut kuin yhden vanhan kiltalaisen. Joka otti ja meni deletoimaan omankin hahmonsa. Onkohan ilmassa epävakautta?

Menetin muutoksessa kaikki keräämäni 13 leveliä. Mutta tässähän ei ole kyse leveleistä...

Kategoria: Pelit 0 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Örkki ja velho

28.01.2007 - 18:38

Meillä on agenda. Me olemme kuin Pulp fictionista, kaksi kaverusta, jotka heittävät läppää keskenään. Ihan mistä tahansa. Ihan missä tahansa. Arkisista asioista, ei pelkästään kunniasta ja seikkailuista.

Tämäkin on taas sattumien summa. Halusimme pelata kahdestaan samalla serverillä samalla puolella, ja koska Khaironin runokokeilut ovat kesken niin hänelle piti saada sopiva seuralainen (= suurin piirtein samalla tasolla oleva, jotta on mielekästä tehdä yhteistiä tehtäviä. Sattumoisin kaverillani oli Dim-niminen örkki paikan päällä. Jo itsessään kaikkien kaunosielujen keskellä rujo orkki on mukava ilmestys. Mutta pian keksimme sen, että örkkihän on oiva henkilö kyselemään kaikenlaista hivenen yksinkertaista, ja myös kyseenalaistamaan ja irvailemaan Khaironin runoutta. Joskus jopa mainostamaan sitä, koska ivahan toimii myös houkutteena.

Siirryimme Silvermooniin, haltioiden pääkaupunkiin. Siellä oli paikallinen taverna täynnä roolipelaajia ja pääsimme sitten juttelemaan ihan satunnaisten vastaantulijoiden kanssa. Dimin ja Khaironin sanailu lähti luistamaan hyvin senkin avustuksella, että kirjoittamisen lisäksi puhuimme koko ajan siitä mitä voimme tehdä seuraavaksi. Sellaista etua kovin monella muulla pelaajalla tuskin on. Totesimmekin, että peliin saa näin vielä uuden, syvemmän ulottuvuuden: sitä voi suunnitella paljon hallitummin ja keskinäinen roolipelaaminen
on kommunikoinniltaan joustavampaa. Ja ehkä antoisampaa.

Joten liikumme nyt kaksistaan, Dim kutsuu Khaironia Master K:ksi. (koska Dim ei osaa lausua nimeä oikein)

Taustatarinakin syntyi tänään puupinon (ja kirveen) äärellä: Dim on menettänyt muistinsa, hän huuhtoutui rantaan, joista Khairon hänet löysi. Warlockit saavat tasolla 4 itselleen lemmikin, mutta Khairon halusi itselleen lemmikin aiemmin… ja Dimsadojsaoif (tai mikä hänen nimensä nyt oikeasti olikaan) kelpasi hyvin korvikkeeksi. Dim ei ole taiallisesti sidottu Khaironiin, mutta Dim on sen verran kelpo örkki, että tunnistaa loisteliaan älyn sellaisen nähdessään, ja seurailee mielellään Khaironia. Runoudesta huolimatta.

Sitten ammattiin erikoistuminen. Dim on yrttimiehiä, siis herbalisti, joka nuuskii kaikki puskat ja kerää kaiken mahdollisen irtoavan. Sattumoisin hän löysi bloodthistle-nimistä yrttiä, jota vain haltiat voivat käyttää. Testasin sitä. Se antaa lisää "henkeä", mutta siinä on sitten käytön jälkeen 20 minuutin ajan arvot alhaalla.…
Ja tästä kehkeytyi taustatarinaa siihen, miksi Dim on niin tärkeä Khaironille: Khaironhan kirjoittaa parhaat runot pöllyssä, ja Dimiä tarvitaan keräämään tuota oivaa yrttiä, koska sitä on saatava lisää ja lisää tai muuten on pahat vieroitusoireet.

Seuraavaksi hommaamme roolipelaajille tarkoitettuja add-oneita, joihin voi kirjoittaa taustatarinat muiden roolipelaajien luettavaksi.

Dim ja Khairon Drizzt D'Urden -kloonin raadolla. Huomatkaa Khaironin partiopoikalook. Tästä voi kehittyä vielä toimiva parisuhde. Alareunassa näkyvät painikkeet ovat makroja, valmiiksi luomiani runorepliikkejä, jotta voin lausua taidetta tarvittaessa nopeasti.

Kategoria: Pelit 1 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Hei, me ollaan sisaruksia!

26.01.2007 - 11:46

Eilen sain oman accountin asennetuksi (muilla viallisesti osoittautunut asennuslevy 4 jopa suostui toimimaan) ja loin runopoikani Khaironin uudestaan ropeserverille. Nyt minulla oli seuraneitinä kummityttöni (iältään 15), joka loi itselleen naishahmon, Thristha-nimisen paladinin. Hauskuus oli siinä, että me huutelimme koko ajan samassa huoneessa kahden koneen ääreltä toisillemme, eli siis varsinainen pelillinen kommunikointi tapahtui suullisesti, ja itse pelichatti vapautui roolipelaamiseen.

Hyvin pian seuraamme liittyi Jovia (naishahmo) ja aloitimme aloitustason tehtävien tekemisen. Jovia tuntui hyvin kokeneelta pelaajalta, mutta hänen koneensa oli hidas. Ylimääräistä säätöä siis tapahtui pelaamisen aikana, kun Jovian hahmo mm. jähmettyi paikoilleen, tai hän ei itse nähnyt itseään. Jovia otti roolipelaamisen vakavasti mm. kävelemällä kunnoittavasti haltiolle pyhien paikkojen ohi, eli sikäli hän oli oikein opettavaista seuraa.

Kummityttöäni suuresti huvitti, kun minä kohteliaana poikana kutsuin naisia jatkuvasti ladyiksi ja miltei aloitin flirttaamisen Jovian kanssa, kun sitten keksimme taustatarinan, että Thristha ja Khairon ovat sisaruksia. Kun kerroimme asiasta Jovialle, hän pyysi luvan päästä mukaan "perheeseen" keskimmäiseksi sisarukseksi. Nyt meillä on sitten kolmen hengen perhe, tosin en tiedä, miten pelillisesti pystymme pitämään tarinaamme kasassa.

Meidän kolmen hengen tiimistä ei nyt valitettavasti ole kuvia, mutta Jovian lähdettyä pois tuli vielä kokeiltua draenai-hahmoja toisessa aloituspaikassa. Pistimme asian kunniaksi jalalla koreaksi.

Ai että miten tämä sitten liittyy kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen? Mitä suuremmissa määrin."Se olikin vain peliä / se ei ollutkaan peliä" on yksi perin käytetty scifin klisee, ja eri variaatioita näkee edelleen vähintään kirjoituskilpailuissa, mutta myös TV-sarjoissa. Mieleeni muistuu ainakin Star Gaten (Star Gåte meilläpäin) jakso, jossa Teal´c oli kytkettynä johonkin superpelikoneeseen, joka tietenkin muuttui todellisuudeksi. Ja missä sarjassa tietokoneohjelman naishahmo heräsi eloon ja alkoi tappaa ihmisiä? X-files?

Tietokonepelejä voidaan käsitellä muullakin tavalla. Ne ovat niin olennainen osa kulttuuriamme, että niitä on voitava käsitellä muullakin tavoin kuin standardin todellisuus/keinotodellisuus -ajatelman kautta.

Kategoria: Pelit 3 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Lisää WoW:in hahmoista ja roolipelaamisesta

21.01.2007 - 21:02

Tuolla edellisen WoW-keskustelun kommenteissa oli Tanjan arvio siitä, että miksiköhän pelissä naishahmot tuntuvat näyttävimmältä kuin mieshahmot: olemmeko tottuneet katsomaan naisia sillä silmällä? Tsekkasin WoWin hahmonluonnin läpi ja minusta siinä ongelmana on se, ettei hahmojen ulkoasua voi juurikaan muokata: hiuksia, väriä ja kasvojen piirteitä kyllä, mutta ei hahmon vartaloa. Dark Ages Of Camelotissa pidin siitä, että vartalosta pystyi sentään tekemään pitkän tai todella lyhyen. Guild Warsissa hahmoille saa eksoottisia tukkalaitteita ja muutenkin muokattua mieleisekseen. WoWissa pelaaja on oikeastaan täysin pelin standardien armoilla. Miehistä on usein tehty turhan tankkimaisia, rintakehä on rottingillaan ja olkapäät suhteettoman suuret. Kaikki saman lajin mieshahmot näyttävät taistelijoilta, vaikka hahmoluokkana olisi velho tai pappi. Se nakertaa uskottavuutta.

Blood elfien kohdalla minun estetiikkani laittaa miehet naisten edelle. Naishahmot ovat anorektisen laihoja, kädet näyttävät roikkuvan suhteettoman alhaalla (ainakin joissakin kuvakulmissa). Nämä ovat nyt vain liian "hienoiksi" tehdyn oloisia, barbinukkeja.

Miehet taas ovat sopusuhtaisempia, kropaltaan normaalisti (=treenanneiden) syöneiden näköisiä. Kämmenet ovat kyllä lähinnä lekoja. Ensimmäistä kertaa WoWissa otin mieshahmon tosissaan pelattavaksi, ja kun nyt kerrankin satuin olemaan ropeserverillä, niin keksin vähän taustatarinaakin. Tein hahmostani warlockin, jota taistelemisen sijaan kiinnostaa enemmän runous. Loin makroihin valmiita taiteellisia pläjäyksiä ja huokailuja siitä, miten vaikeaa luominen on ja miten haluankaan luoda runon.

Porukka reagoi uskomattoman hyvin. Moni tuli kysymään, mitä ihmettä oikein höpäjän. Yksi hahmo jopa innostui kertomaan elämäntarinaansa ja minä sitten lupasin kirjoittaa hänelle runon. Sain jopa lyhyen elämäntarinan ja valmiita säkeitä, jota käyttää runossa. Afran on nyt siis ensimmäinen henkilö, jolle olen tehnyt runon (runossa ei sinänsä ole mitään järkeä, mutta hahmoni huokailut viittaavat kyllä siihen, ettei hänellä ole ihan kaikki muutenkaan kohdiksessa).

Keksimme kotiporukalla jopa hienon selityksen, jonka avulla voin lähteä pois mistä tahansa keskustelusta. "Minun on mentävä, sillä jossakin kirsikkapuut kukkivat". Kunnianosoitus ranskalaisille taide-elokuville...

Kategoria: Pelit 2 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti