Finncon pulkassa, ja seuraavaa tapahtumaa jo järkkäämässä. Mistä moinen energia, minulta kysyttiin? No kun... Conissa minulla oli paljon ohjelmanumeroita, eikä siitä olisi tullut mitään ilman logistiikkaa (mm. Juoppokuski, Ipan ja Jussin residenssi, henkilökohtainen kuvaaja) tai erinomaisia panelisteja, jotka puhuivat mainiosti kun minä kuumeisesti jäsentelin ajatuksiani seuraavaan kysymykseen.

Tässä hieman tunnelmia matkan varrelta:

la C4 10:00 - 11:00 Kuka päättää mitä sinulle kustannetaan? (Anne Leinonen, Kanerva Eskola, J Pekka Mäkelä, Jan Hlinovsky)

Avajaisten kanssa on aina hankala kisata, mutta yleisöä oli kiitettävästi, ja kiinnostunutta. En enää muista paneelista juuri mitään, mutta asiaa puhuimme. Kirjailijat (Pasi, J Pekka) toivat omaa näkökulmaansa ja toimittaja (Kanerva) /kustantaja (Jan) omaansa, minusta hyvin onnistuneesti. Aihe on vain niin laaja, että joka kerta tuntee vain sivuavansa asiaa. Ehkä syynä myös se, että aihepiiri on kovin tuttu itselle.

Kanervalla on ihanan perusteelliset kannanotot,  hän osaa kiteyttää mielettömän hyvin sen mitä itse hapuilee epätoivoisesti sanoiksi. Täysiverinen toimittaja!

la C4 12:00 - 13:00 Unien todellisuus. Pasi Ilmari Jääskeläinen ja Anne Leinonen keskustelevat kirjoittamisen tummista värisävyistä

Tämän aikana minulla oli fiilis korkealla, koska edessä nökötti se Atorox-pysti. Käytännössä vedimme saman jutun kuin minkä Jyväskylässä keväällä 42:n järjestämässä tilaisuudessa, mutta keskusteli polveili omaan suuntaansa. Pasin kanssa on aina virkistävä keskustella, ja yritin ottaa tähän asenteen, että juttelemme keskenämme, toisillemme (vaikka yleisöä olikin sali täynnä). Kerroin mm. taannoin näkemästäni "Blommila on itse asiassa Jeesus" –unestani, joka kiinteästi liittyy Tampereen Finnconiin. Näin unen aikapäivää ennen kuin Tampere sanoi conin järjestävänsä, joten se oli perin enteellinen... myös kaikki zombiet mukaan lukien.

Lunttaan lappua ja Pasi valvoo

la C4 15:00 - 16:00 Taas äänestitte väärin! Erinäisiä näkemyksiä Atoroxin ja Novan tulevaisuudesta (Anne Leinonen pj, Pasi Karppanen, Mari Saario, Liisa Rantalaiho, Tiina Raevaara)

Pieni pilkkakirves iski paneelin nimessä omaan nilkkaan, mutta se kuuluu asiaan... Jos olisin jäänyt kakkoseksi, niin tämä olisi voinut saada henkilökohtaista katkeruuden sävyä, mutta kaikin puolin parempi näin. Olin onnistunut hukkaamaan puheeni (kun eritoten kysyin muilta että onhan teillä puhe mukana), onneksi Liisa oli tulostanut kaiken ja sain paperin haltuuni. Kiitos Liisalle! Keskustelun antia kommentoin jo täällä.

 Liisa ja Mari

Tiina ja Pasi

la C4 17:00 - 18:00 Supernaisia! Supernaisia! (Anne Leinonen pj, Sari Peltoniemi, Jenny Kangasvuo, Katja Salminen, Tiina Raevaara)

Viime hetken ohjelmamuutoksia esiintyjäkaartissa, ja homma handlattiin ihan hyvin. Nata ja Katja joutuivat pakollisten syiden takia perumaan . Eli Tiina tuli ensiksi mukaan Laran hahmon kanssa, ja perjantaina rekrytoitiin Tanja mukaan. Kun ei ollut rooliasua valmiiksi niin pöydän alle mikin kanssa istuttaminen toimi oikein mainiosti... Meillä oli hauskaa (eritoten sen immenkalvon kanssa, jonka merkitystä Maria ei ymmärtänyt ja Peppi halusi saksilla rikkoa). Mitään järin asiaa tuskin puhuimme, mutta tarkoituksena olikin herättää hilpeyttä.

Maria Neitsytmorsian julistaa, että yksisarvistalli myy  soveliaille neitsyeille omia yksisarvisia.



Lara haluaa vain potkia ja Peppi 44. v:llä on jokin ihme fiksaatio saksiin. Väkivaltaisia mimmejä!

Loppuillan olinkin sitten pukeutuneena Sinikka Sulosaareksi. (ne äät puuttuvat tyylisyistä) Parhaimmat kommentit tulivat J Pekka Mäkelältä: "joku tuntematon nainen vilkutteli terassilta" ja Mari Saariolta "akalla on paha juurikasvu"). Oli myös hienoa nähdä, miten Sami K meinasi saada halvauksen, kun Sinikka flirttaili hänelle. Lisää peruukkeja ensi vuonna - nyt voisi miettiä ihan oikeaa naamiaisasua! Iltabileissä sainkin The Best Finnish Bimbo –kunniakirjan. Barbarella on tosi jees!

su C4 12:00 - 13:00 I Married a Writer" and everybody knows what followed... (Kati Mäki-Kuutti (pj), Judith Clute, Gay Haldeman, Hannele Parviala, Mr Anne Leinonen.)

Tämä paneeli oli vähän jänskä, koska englanniksi puhuminen paneelissa on minulle hieman hankalaa, kun on reagoitava nopeasti, ja sanat eivät tulekaan mieleen ihan noin vain. (jännitin nuorena esiintymisiä ihan kamalasti, mutta pääsin siitä eroon, se on taas ihan oma tarinansa. Mutta siis Leinonenkin osaa olla hiljaa!)  Saunassa kyllä juttu sitten lensi sujuvasti englanniksi.

Olin Gayta varoittanut rooliasusta etukäteen, ja hän naureskeli paneelin aluksi, että hienolta näyttää. Vastasin kysymyksiin hieman kärjistäen, esim että "minä kerron Annelle mihin avaruusalus pannaan tarinassa" ja että erilaiset Annen ympärillä pyörivät fanitytöt olisivat ihan jees. Mutta totuuden siemen kaikessa, mm. mainitsemani kirvesmetodi on arkipäivää. Ja oikolukuapua ja idiksiä olen saanut paljonkin kotoa!

Paras paneelista saatu kommentti oli se, kun Jenny kertoi saliin astuessaan ihmetelleensä, miksi miehelläni on tekoparta... ennen kuin kuuli äänen. Kun sitten paneelin lopuksi heitin lippalakin ja viikset&parran pois, oli muutama ihminen kuulemma (Gayn mukaan) ollut todella yllättynyt. Niin, jos ei tunne minua ennestään, niin taatusti erehtyy (ja ihmettelee, että onpa sillä naisenääninen mies...). Harmi, ettemme saaneet kuvaa, jossa Mr Anne Leinonen suutelee Mr Anne Leinosta, parrat toisiaan hivellen. Se olisi ollut kinkyä se.

 
Parta oli siis oikein hyvin. Mutta onko kenelläkään kuvaa minusta? Kuvausryhmäni oli jossakin ihan muualla...

 

su C3 15:00 - 16:00 Suomispefi maailmalle! Mutta kuinka? (Anne Leinonen (pj) Sari Peltoniemi, Juha-Pekka Koskinen, Hannu Rajaniemi, Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Kokemuksia, suunnitelmia ja ideoita liittyen siihen, miten suomispefiä saisi ulkomaille. Perusolettamuksenamme oli se, että sen tasoista tekstiä on olemassa, mitä voisi hyvinkin tarjota, vaan kustantajat eivät tässä oikein ole apuna, fandomkontaktit ovat huomattavasti enemmän eduksia asiassa. M G Soikkeli kysyi, että mikä ihmeen hinku sinne ulkomaille on. Hyvä kysymys sinänsä, mutta samassa yhteydessä voisi kysyä, että miksi kirjoittaa? Miksi järjestää coneja? Miksi ylipäänsä hengittää? Me kaikki toteutamme itseämme eri tavoin. Läpi laudan ja tilkkeen mennään, jos tarve vaatii! Vaan ulkkisten vokottelussa tunnen ainakin itseni kovin onnettomaksi, se täytyy myöntää. Selvästikin tunnen oloni kotoisaksi, kun pystyn jo ihmisen elekielestä ja äänensävyistä lukemaan ja aistimaan ja tulkitsemaan. Ulkkisten kanssa tunnen olevani hieman hukassa... ja  minusta on hankala tuputtaa omia tekstejä ylipäänsä minnekään. Saan enemmän tyydytystä siitä, kun järjestelen asioita, ja olen  taustapiruna tai "pimp  managerina" erinäisissä asioissa.

su C3 16:00 - 17:00 Galactica -väittely: uusfeminismiä vai huonosti verhottua machomeininkiä (Tanja Sihvonen (pj), Anne Leinonen)

Tässä vaiheessa oli vikan ohjelmanumeron edut edessä: vielä tämä ja sitten helpottaa! Meillä olikin yleisön ja itsemme viihdyttämiseksi messijuomaa mukana, jota auliisti jaoimme myös yleisölle, kiitos vänkärin joka juoksutti mukeja eteenpäin. Aiheesta olisi voinut puhua vaikka kuinka, ja yleisö kommentoi aktiivisesti koko ajan, jes! Eräs eturivin herrasmies keräsi mukivalikoiman koko eturiville, kai nyt immeiset muistitte kiittää häntä palveluksesta!

Itselläni oli sellainen fiilis, että Tanjan kanssa kemia toimi äärimmäisen hyvin, Tanja veti hommaa hienosti, keskustelu suorastaan sinkoili  ja juttua olisi voinut jatkaa pidempäänkin.

Tässä se on, Tintti-Atorox. Kiitän kaikkia minun novellejani (ja yhteisnovellia) äänestäneitä, oli hienoa nähdä että niin moni novelli kipusi kymmenikköön.

Voittiko oikea novelli, vai äänestivätkö ihmiset väärin? Mielipiteitä on tasan niin paljon kuin lukijoitakin. Liisa Rantalaiho kiteyttikin asian: lukija ei voi äänestää väärin. Minun kannaltani äänestys meni nyt oikein, jos olisin jäänyt toiseksi, ihmiset olisivat äänestäneet minusta väärin. Eli subjektiivista tämä on. Mutta aina on vain niin kiva meuhkata, jos asiat eivät mene oman mielen mukaan, edes ihan pikkaisen pitää ääntä...

Olin kuulemma hivenen hermostuneen näköinen ennen palkintojenjakoa. Niin, kisa kärjessä oli kovaa, ja uusi äänestyssysteemi aiheutti oman jännitysmomenttinsa lisää. Olin jo aiemmin arvioinut Carita Forsgrenin, Jenny Kangasvuon ja Hannu Rajaniemen novellit pahimmiksi kisakumppaneiksi, ja kärjessähän nuo tekstit sitten olivatkin.

Olin saanut Toisinkaisesta niin paljon positiivista palautetta ja kannustusta, että pidin voittamisen mahdollisuuksia realistisina (toisin kuin vuonna 2006, jolloin minulla ei ollut sopivan oloista novellia julkaistuna).

 
Hassua tähän koko äänestysruljanssiin liittyen on se, on tosiaan mahdollista arvioida minkä oloista suuri yleisö äänestää voittajaksi. Liisa Rantalaihohan totesi paneelikeskustelussa, että onko realistiseen miljööseen sijoittuva novelli yleensä Atoroxin voittaja? Useinhan voittaja sijoittuu avaruuteen, tulevaisuuteen tai vieraalle planeetalle, ja edustaa scifiä. Tsekatkaapa vaikka tämä lista: http://www.tsfs.fi/atorox/voittajat.php

Siis, Atorox-voittajan kaava: mielellään perinteisen science fictionin suuntaan johtava ehyt tarina. Se uppoaa laajempaan lukijamassaan, sense of wonderia moni kaipaa.

Novassa oli mukana aika paljon sijoittujia edellisvuosilta, mm. Anne Alasirniö, Tuomas Saloranta, Hanne Martelius,  Heikki Nevala ja Timo Saarto ovat menestyneet Novassa ennenkin. Jussi Katajala on Arjen outoudesta tuttu kirjoittaja. Tänä vuonna semifinalistien oikeat nimet julkaistiin novellien nimen kanssa, ainakin tilaisuudessa. Minusta olisi riittänyt pelkkien kirjoittajien nimien julkistaminen (se anonyymiteettisuoja suhteessa muihin kisoihin!). Lehdistötiedotteessa novellien nimiä ei julkaistu, joten sinänsä ei ole vahinkoa tullut.

Mari Saario hoiti juontamisen oikein mallikkaasti. Minusta palkintojenjakotilaisuus toimi omana pitkänä yksikkönään, sillä nyt kerrankin oli aikaa esitellä esim. Nova-tuomareiden ajatuksia, Pasi Karppanen ja Miina Supinen vastasivat Marin kysymyksiin oikein hyvin, joten toivon mukaan Novan ympärillä olleet kaupunkilegendat hieman hellittävät otettaan. Mari myös hienosti mainosti Nova-Atorox –kehityskeskustelua. Atoroxin äänestyssysteemin esittely oli kans paikallaan, vaikkakin se varmaankin tuntui monista epäselvältä ja hankalalta. Pidän itse systeeemistä, joka kannustaa äänestämään vain novelleja, joiden haluaa oikeasti saavan voiton.

Iltapäivällä oli sitten se Väärin äänestetty -ohjelmanumero, jossa muikana Liisan, Marin ja Pasin lisäksi Tiina Raevaara. Pidin sitkeästi nimen hengestä kiinni, vaikka sitä kritisoitiinkin (ja hivenen muokattiinkin) etukäteen. Provosoivasta nimestä on etunsa, se tekee ihmisistä skarpimpia... Moni saattaa ihmetellä, miksi paneelikeskustelumme oli pikemminkin luento, ja miksi puheenvuorot olivat pitkiä. Tällä kertaa kokeiltiin toisenlaista konseptia kuin edellisvuosina (ylipäänsä conin esityksissä pyrittiin lisäämään luentoja ja dialogikeskusteluja, ettei aina ole edessä kuusi ihmistä raapaisemassa asian pintaa lyhyissä puheenvuoroissa). On ollut tapana jututtaa lonkalta voittajia edessä, ja se on toisinaan hankalaa, koska haastattelija ei tiedä ketkä tulevat lavalle, eikä voi kovin valmistautua. (Olisi älytöntä miettiä sokkona mitä kysyisi kymmeneltä henkilöltä lavalla). Vuoden 2006 Atorox-keskustelu taas oli minusta jotakin hätäisen tuntuinen, vaikka asiaa puhuimmekin. Siksi päädyin pyytämään osallistujilta puheenvuorot, jotta jokainen saa varmasti miettiä sanomisensa etukäteen. Toivon mukaan noissa puheenvuoroissa oli nyt kiteytyneenä paljon oleellisia ajatuksia. Tosin niiden esittämiseen meni pidempi aika kuin mitä arvelin, eli ehkä niiden olisi pitänyt olla lyhempiä...

 
Päällimmäisinä jäi mieleeni se, että pari hyvää  kehitysehdotusta Atoroxista: esiraadista laajempi ja julkisempi, esiraadille oikeus ottaa mukaan novelleja hyvin perustein jos fandom ei sitä tee, jokainen äänestäjä ruksimaan mitä on lukenut. Näin näkisimme, mistä lista oikeasti muodostuu. (Veikkaukseni on, että ehdokaslistan muodostumiseen vaikuttaa vahvasti se, että tiettyjä lehtiä luetaan ja toisia ei....) Väärin äänestetty siis minusta liittyy ennen kaikkea siihen, että esiraatisysteemin vuoksi tietyt novellit ovat etulyöntiasemassa.

Aika vain oli sitten liian lyhyt ja mukavasti alkanut keskustelu oli lopetettava heti alkuunsa. Novellin ja romaanien kirjoittamisen dilemma, tämä meidän kotoisa probleemamme, jäi vähälle käsittelylle. Pitäisi kirjoittaa romaaneja, jos kustantajalle mielii, vaan novellien avulla voi harjoitella ja saada nimeä kirjoituskisojen kautta.

Saarion Mari totesi, että hänen mielestään Novan esiraadin seula ei ole jättänyt semifinaalin ulkopuolelle yhtään nerokasta/hyvää novellia (en muista tarkkaa sanamuotoa). Olen eri mieltä, sillä ainakin itse tiedän tehneeni joitakin "virhe"arviointeja, tai tiedän, että kolmen esiraatilaisen lukiessa lähes kahtasataa novellia ristiriitoja herättäneet novellit eivät välttämättä nouse loisteliaina esille. Eritoten niinä vuosina, kun on ollut kova taso, on viivan alle jäänyt tasokkaita novelleja, jotka eivät vain ole puhutelleet syystä tai toisesta riittävästi.

Tätä tukee mielestäni se, että usein sijoilla 15-15 jatkoon nostetut novellit ovat joidenkin tuomareiden suosikkeja. Ja joskus taas veto-oikeudella mukaan vedetyt novellit eivät kosketa ketään (kuten esim. Hekumassa kävi esim. yhdelle omalle suosikilleni). Eli: subjektiivista, subjektiivista!

Oleellista on kuitenkin keskustelun jatkuminen ja ajatusten tuulettaminen. Moni on kehunut Boris Hurtan maltillisia ohjeita siitä, että kannattaa pitää oma linjansa ja tiensä.

Piia Tirrosen blogissa on mm. tämän paneelin tiimoilta heränneitä ajatuksia

http://piiaksu.livejournal.com/3911.html#cutid1

Samoin Deathwriters on lausahtanut sanasen kirjoituskilpailuista (pitkän keskustelun sivulla 12)

Jarmo Karosen kommentit paneelikeskustelusta.

Con on onnellisesti ohi, keskiviikosta maanantain aamutunneille kestänyt korkean paikan leiri käyty. Huikeaa, niin henkilökohtaisessa kuin muussakin mielessä: Valkeita lankoja julkaistiin, osallistuin moneen mielenkiintoiseen paneeliin, tein conilehteä, tapasin mielettömästi tuttuja, yhteistyöverkkoja viriteltiin…

(Ensi vuonna pitää tehdä kuusi Usvaa, jos haluaa purkaa kaikki hyvät ideat vuoden aikana. Mutta ehkä pitäydymme silti vain neljässä)

Conia voi pitää sikäli tyypillisenä conina, etten ehtinyt kuunnella yhdenkään kunniavieraan yhtään esitystä. Olen mestari hukkaamaan kunniavieraita… mutta toisaalta, yhtenä syynä ainakin ulkkiksien missaamiseen on osin sekin, että en ollut lukenut kirjoja ja semmoisessa tilanteessa taas jokin spesiaalimpi (kuten hyvä olutseura) vetää puoleensa.

Con järjestetään seuraavan kerran Jyväskylässä ja sitten Tampereella. Uneni on siis toteutunut: näin nimittäin kerran unta, että olin jonkun tamperelaisen fanin kotona Tampereella yötä, kun Finncon ja zombie-invaasio saapui Tampereelle. Ihmiset kulkivat katua edestakaisin kädet ojossa. Menin sinne sekaan, koska oli kiire conipaikalle. Sain itsekin zombitartunnan, mutta siihen auttoi ensiavuksi se, kun kietoi pyyhkeen tai lakanan käärinliinoiksi sojottavien käsien suojaksi. Pääsin lopulta taksilla conipaikalle (pellolle) ja juuri ajoissa, sillä Hauta-Blommila oli juuri aloittanut Jeesus-passion esittämisen talon katolla, paitakin oli riisuttu valmiiksi pois… Juttu kuuluisi oikeastaan Tähtivaeltajan Uniaikaan, on se niin pimeä…

Conista jäi niin lämmin olo, että aloimme (sankaripaneeli) jo suunnitella ensi vuoden esitystä.

Puran conitunnelmia jatkossa ei-kronologisesti, erilaisten teemojen avulla. Ensiksi tulee kirjoituskilpailuista asiaa… palaan illalla asiaan.

Laitan Finncon-perjantain ohjelman myös tänne omaan blogiini, kun olen ollut ohjelmaa muiden mukana kasaamassa. Finnconhan on 18.8 -20.8.2006 Helsingissä ja sinne on vapaa pääsy.

- - -

Finnconissa on laadukasta ohjelmaa jo perjantaina! Ohjelmassa on mm. tiedeperjantai, Finnconkampen, tutkijatapaaminen (alkaa jo torstaina ja jatkuu perjantaina) sekä kirjoittajatapaaminen. Ohjelma pidetään Paasitornissa, saleissa Siltasaari ja Halonen.

TIEDEPERJANTAI

Perjantaina klo 12-16 Siltasaari-sali
 
Satu Kujala kertoo myyteistä animessa ja mangassa, Kari Enqvist luennoi Rajoilla-teeman mukaisesti suhteellisuusteoriasta ja tähtien välisestä matkailusta sekä Sampo Smolander ja  Esa Perkiä esittelevät limasieniä ja muita monstereita elävästä elämästä. Lisäksi Ilkka Hendolin demonstroi fysiikasta avaruudessa. Vapaa pääsy.
 
12 -13 Satu Kujala: Myytit animessa ja mangassa
13-14 Ilkka Hendolin: Fysiikka avaruudessa: demonstraatioita ilmakehän tuolta puolen
14-15 Esa Perkiö ja Sampo Smolander: Limasienten ihmeellinen maailma
15-16 Kari Enqvist: Suhteellisuusteoria ja tähtien välinen matkailu
 
FINNCONKAMPEN
 
Perjantaina klo 16-18 Siltasaari-sali

Pöytäjääkiekon mestaruusottelu. Pelaa ja voita! Ilmoittaudu etukäteen Infotiskillä.
 

VII SCIFI- JA FANTASIATUTKIJATAPAAMINEN 17.-18.8.2006 
FANTASTISEN RAJOILLA - EXPLORING THE BORDERS OF THE FANTASTIC
 
to 17.8. klo 10-17 Helsinki, Villa Kivi Linnunlauluntie 7 00530 Helsinki www.villakivi.com 
 pe 18.8. klo 9-13  Paasitorni, sali Halonen
 
Seitsemännen Scifi- ja  fantasiatutkijoiden tapaamisen teemana on rajoilla oleminen: rajojen  asettaminen, ylittäminen, murtaminen ja taivuttaminen. Tutkijatapaamisen tavoitteena on keskustella tieteiskirjallisuuden ja  fantasian ja toisaalta fantastisen ja mainstrean-kirjallisuuden välisten  raja-aitojen murtumisesta. Yleisempänä tavoitteena seminaarilla on edistää  monitieteistä suomalaisen tieteiskirjallisuuden ja fantasian tutkimusta, ja  edistää suomalaisen tutkijaverkoston kansainvälistymistä. Tyäskentelyä  ohjaavat tutkija Irma Hirsjärvi (Jyväskylän yliopisto), professori Frans  Mäyrä (Tampereen yliopisto), professori Liisa Rantalaiho (Tampereen  yliopisto) ja tutkija Markku Soikkeli (Turun yliopisto)
 
Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteesta ipanema@campus.jyu.fi

KIRJOITTAJATAPAAMINEN

Perjantaina klo 13-18 Halonen-sali

Suomen Tieteiskirjoittajat ry järjestää yhdessä Finncon-tapahtuman kanssa ohjelmaa sekä kaunokirjallisuuden että kritiikin kirjoittamisesta kiinnostuneille. Ohjelmaa on englanniksi ja suomeksi, luentojen jälkeen mahdollisuus keskusteluun. Vapaa pääsy.
 
Klo 13-14 Jeff VanderMeer: Write or die!

Klo 14-15  Justina Robson: Value Schmalue, Prestige and Power in the world  of books

Klo 15-18 Tanja Sihvonen ja Markku Soikkeli: Kritiikkipaja

Kritiikkipajassa opetellaan genrearvostelujen  tekemistä scifistä ja fantasiasta. Miten genrekritiikki eroaa tavallisesta  kritiikistä? Miten lehtiarvostelu voi vaikuttaa scifin kehittymiseenä? Kenelle arvostelu kirjoitetaan?  Kritiikkipajan vetäjinä ovat arvostetut arvostelijat Tanja Sihvonen ja Markku  Soikkeli. Kritiikkipaja on saanut rahoitusta Taiteen keskustoimikunnalta.